Mainospalkki
Energia
Tuulillyjen äänihäiriöt VTT:n tutkimusraportissa
Uusiutuvat energiat
Tuulivoimaloiden merkittävin melulähde on turbiinien roottorilavat, jotka tuottavat pääosin aerodynaamista laajakaistaista melua, sanoo VTT:n Seppo Uosukainen raportissaan.

Kyseisessä melussa ilmenee ± 2–3 dB:n suuruinen amplitudimodulaatio tyypillisesti noin 1 Hz:n modulaa- tiotaajuudella. Muita melulähteitä ovat sähköntuotantokoneiston yksittäiset osat, joista merkittävin on vaihteisto.

Tuulivoimalan melun etenemiseen vaikuttavat oleellisesti geometrisen etenemisvaimennuksen lisäksi tuuliolosuhteet, lämpötilaprofiili erityisesti korkeus- suunnassa sekä ilmakehän terminen stabiilisuus. Maanpinnan yläpuolella etene- miseen vaikuttavat lisäksi maaston korkeuserot ja pinnanmuodot sekä maanpinnan materiaalit ja kasvillisuus.

Tuulivoimaloiden melusta häiriytyy enemmän ihmisiä kuin kuljetusvälinemelun häiriytyvyys–melualtistus-riippuvuus antaisi olettaa. Tämän katsotaan johtuvan näkö- ja kuulohavainnon yhteisvaikutuksesta sekä tuulivoimalamelun erityisen häiritsevistä ominaisuuksista, jotka aiheutuvat pääosin melun amplitudimodulaatiosta.

Lue koko VTT Tiedotteita 2529 -raportti, joka on julkaistu 22.1.2010.
 
Greenpeace vaatii, että ydinjätetutkimuksen aukot selvitettävä ennen reaktoripäätöksiä
Ydinvoima

Ydinjätteen loppusijoitusta valmistelevan yksityisen yhtiön Posivan tutkija kertoi (26.5.2010) YLE Uutisille, että ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuutta ei ole pystytty osoittamaan ja tutkimustyössä sivuutetaan tietoa, joka ei sovi haluttuihin tuloksiin. Samalla valmistellaan pika-aikataululla ydinvoimapäätöstä, joka kaksinkertaistaisi Suomessa syntyvän ydinjätteen määrän ja johtaisi todennäköisesti toisen ydinjätehaudan rakentamiseen. Greenpeace vaatii tutkijan väitteiden selvittämistä ennen ydinvoiman lisärakentamisesta päättämistä.

”Hallitus esittää ydinvoimapäätöksissään ydinjätteen loppusijoituksen ratkaistuna asiana [1]. Todellisuudessa on useita tapoja, joilla ydinjätehauta voi pettää ja saastuttaa vakavasti Itämerta ja pohjavesiä. Väitteet tutkimustulosten sivuuttamisesta on ehdottomasti tutkittava ennen kuin ydinvoiman lisärakentamisesta päätetään”, Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta vaatii.

Lue lisää...
 
Älyenergiasta kilpailukykyä ja työpaikkoja ympäristön ehdoilla
Energiatehokkuus

WWF Suomen 3.5.2010 julkaisema Gaian laatima raportti esittää, miten kustannustehokas ja kestävä energiajärjestelmä edistäisi Suomen kilpailukykyä. Raportin maltilliset energiankulutusarviot perustuvat teollisuuden energiankäytön tehostumiseen, palvelusektorin kasvuun, energiatehokkuuden parantumiseen ja älykkäiden sähköverkkojen tuomiin säästömahdollisuuksiin.

Asiantuntijayhtiö Gaia selvitti WWF:n toimeksiannosta, miten älyenergian, eli energiatehokkuuden, älykkään energiankäytön ja uusiutuvien energialähteiden, edistäminen vaikuttaisi Suomen kilpailukykyyn. Raportin mukaan Suomen sähkön- ja energiankulutus tulee laskemaan*. Esimerkiksi sähkönkulutus olisi vuonna 2020 noin 82 TWh, kun hallitus arvioi sähkönkulutuksen olevan jopa 98 TWh.

"Suomen energiankulutus näyttää vääjäämättä kääntyvän laskuun teollisuuden rakennemuutoksen, energiatehokkuutta edistävien EU-normien ja myöhemmin liikenteen sähköistymisen myötä. Kulutus voidaan kokonaisuudessaan kattaa kestävästi uusiutuvilla energialähteillä. Tässä energia-alan murroksessa Suomelle on tarjolla mahdollisuus synnyttää uutta talouskasvua ja työpaikkoja", toteaa Gaian johtava asiantuntija Iivo Vehviläinen.

"Mikäli eduskunta päättää myöntää uusille ydinvoimahankkeille luvat, Suomessa syntyy sähköstä ylitarjontaa. Bulkkisähkön viennin sijaan kilpailukykyä edistää parhaiten osaamisvaltaisiin ja uutta teknologiaa hyödyntäviin aloihin satsaaminen", sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen.

"Ydinvoima on vanhaa teknologiaa, joka pitää meitä kiinni vanhoissa rakenteissa. Moderni energiajärjestelmä rakentuu älykkäiden sähköverkkojen, energia- ja materiaalitehokkuuden sekä uusiutuvien energiateknologioiden varaan."

Älyenergiaraportti internetissä: www.wwf.fi/ilmastomateriaalit

Lue lisää...
 
TEM julkaisi uusiutuvien energioiden pakettinsa
Uusiutuvat energiat
TEM:in 2020 arvio uusioituvien lisäyksen jakautumisesta

Uusiutuvan energian velvoitepaketti vie kohti vähäpäästöistä Suomea

Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmä pääsi 20.4.2010 yhteisymmärrykseen uusiutuvan energian velvoitepaketin sisällöstä. EU-velvoitteen mukaisesti Suomen on käytännössä lisättävä uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa energiantuotantoa vuoteen 2020 mennessä yhteensä 38 terawattitunnilla.

Hallitus on arvioinut energian loppukulutuksen olevan Suomessa vuonna 2020 yhteensä 327 TWh. Tästä uusiutuvista energialähteistä saadun energian määrä tulee olla 124 TWh, jotta Suomi täyttäisi velvoitteensa nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuonna 2020.

Ministerityöryhmän nyt hahmottelema uusiutuvan energian paketti on selkeä suunnanmuutos kohti päästötöntä energiantuotantoa. Uusiutuvan energian haastavaan lisäystavoitteeseen päästään edistämällä erityisesti metsähakkeen ja muun puuenergian käyttöä, tuulivoimaa, liikenteen biopolttoaineiden käyttöä sekä lisäämällä lämpöpumppujen käyttöä.

Uusiutuvan energian edistämistoimin hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuoteen 2020 mennessä vuositasolla yhteensä noin 7 miljoonaa tonnia. Lisäksi kivihiilen käytön vähentäminen laskisi CO2-päästöjä vielä noin 2 miljoonaa tonnia.

Mittavien investointi- ja työllisyysvaikutusten lisäksi uusiutuvan energian käytön lisääminen parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja mahdollistaa Suomen nousun ilmasto- ja energiaosaamisen edelläkävijämarkkinaksi, mikä edistää alan uuden teknologian vientiä. Samalla päästään hyvää alkuun kivihiilen käyttöön pohjautuvan energiatuotannon alasajossa.

Uusiutuvalle energialle maksettaisiin vuonna 2020 tukea noin 327 miljoonaa euroa vuosittain. Tästä huomattava osa muodostaisi tuulivoiman ja biokaasun sekä pienimuotoisen lämmön ja sähkön yhteistuotannon syöttötariffi. Muita tukimuotoja olisivat pienpuun energiatuki sekä sähköntuotantotuet.

Kaiken kaikkiaan tukien avulla voitaisiin auttaa toteutumaan liki 10 miljardin euron investoinnit uusiutuvan energian tuotantomuotoihin Suomessa.

Lähde: TEM

 
WWF Suomen kanta uusiin ydinvoimaloihin selvä
Ydinvoima

WWF Suomi: Hallituksen ydinvoimapäätös ei edistä tehokasta ja kestävää energiantuotantoa ja -kulutusta

WWF Suomen mukaan Suomi on hukkaamassa mahdollisuuttaan siirtyä tielle, joka johtaisi tehokkaampaan ja kestävämpään energiatulevaisuuteen. Hallitus päätti tänään esittää eduskunnalle kahden ydinvoimalan rakennusluvan myöntämistä.

WWF Suomen mukaan lisäydinvoiman rakentaminen ei ole tarpeellista. Tulevaisuudessa energiantarve vähenee kun kansantalous palveluvaltaistuu, energiatehokkuus paranee entisestään ja älykkäät sähkömarkkinat ohjaavat sähkön käyttöä tehokkaampaan suuntaan. Tämä käy ilmi WWF Suomen Gaia Consulting Oy:lta tilaamasta älyenergiaa koskevasta selvityksestä. Selvitys julkistetaan 3. toukokuuta.

WWF Suomi kannustaakin kansanedustajia hylkäämään hallituksen ydinvoimapäätöksen.

"Ehdottomasti halvin ja kannattavin tapa vähentää päästöjä ja pienentää omaa sähkölaskua on energiatehokkuuden parantaminen. Nyt näyttää siltä, että hallituksen esitys perustuu ylimitoitettuihin sähköntarvearvioihin eikä siinä ole huomioitu energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutuksia", toteaa WWF Suomen ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen.

Maailman suurimman luonnonsuojelujärjestön WWF:n mielestä ydinvoima ei ole kestävä tapa tuottaa energiaa.

 
«AlkuunEdellinen123456SeuraavaLoppuun»

Sivu 1 / 6
 

Nollahiilivideot

 COP15 - Haaste
 


Terveiset ilmastoneuvottelijoille


 

Arto Lindholmin, Leo Straniuksen ja Meri Pukarisen mietteitä ilmastokeskusteluun

 

 
Mainospalkki