WWF:n tiedote 18.1.2010

Suomesta on luotava hiilineutraali yhteiskunta vuosisadan puoliväliin mennessä. Suomen on myös oltava suunnannäyttäjä ympäristön ekologisia rajoja kunnioittavan talousmallin laatimisessa. Luonnon monimuotoisuuden hupenemiseen on puututtava Suomessa kovalla kädellä erityisesti soita ja metsiä suojelemalla ja ennallistamalla. Tätä vaativat seitsemän suurinta Suomessa toimivaa luonnonsuojelujärjestöä, jotka esittelivät puolueille vaaliteesinsä tänään.

”Suomen ja maailman luonnon monimuotoisuuden tila on kuluneella vuosikymmenellä heikentynyt entisestään. Ilmastonmuutoksen torjumisen prosessi on juuri ja juuri saatu pelastettua, mutta ei ilmastoa. Jotta suunta tällä vuosikymmenellä muuttuisi, on huhtikuussa valittavan eduskunnan tehtävä Suomessa ja osana EU:ia olennaisia – ja vaikeitakin – päätöksiä”, totesivat BirdLife, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan Ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF vaaliteesien julkistuspuheenvuorossaan.

Järjestöt ovat tiivistäneet hallitusohjelmaehdotuksensa viiteen teesiin, jotka koskevat ilmastonmuutosta, luonnon rikkauden suojelua, kohtuutalouteen siirtymistä, Itämeren ja sisävesien suojelua ja ympäristöhallinnon vahvistamista.

Kotimainen luonnonvarainen kala edelleen ympäristöystävällisin vaihtoehto

WWF Suomen uudistetun kalaoppaan mukaan kotimainen luonnonvarainen kala on edelleen kuluttajalle ympäristöystävällisin vaihtoehto. Poikkeus ovat uhanalaiset lajit, kuten meritaimen ja ankerias, joita voi edelleen niiden häviämisuhasta huolimatta myydä ja pyytää laillisesti ja joiden kalastuksen WWF lopettaisi toistaiseksi.  Ensimmäistä kertaa myös yksi kasvatettu kala on nyt saanut WWF Suomen kalaoppaassa vihreän eli suositusmerkinnän: kiertovesiviljelyllä kasvatettu sampi.

”Suomessa kalaruoan ystävät ovat aivan poikkeuksellisen hyvässä asemassa, koska voimme nauttia herkullisista, puhtaista kotimaisista kaloista hyvällä omallatunnolla. Kuitenkin jopa 75 prosenttia Suomessa myydystä kalasta on ulkomaista ja esimerkiksi silakkaa syödään vuodessa keskimäärin vain noin yksi annos henkeä kohden”, ihmettelee WWF Suomen meriohjelman päällikkö, FT Sampsa Vilhunen.

Tiederatikassa tapaat Suomen parhaat sää- ja ilmastotieteilijät

Tieteiden päivillä voi nyt hypätä ensimmäistä kertaa Tiederatikan kyytiin. Tiederatikka kiertää Helsingin keskustassa 13. - 15.1. ja kuljettaa mukanaan ilmastoasiaa. Tiederatikan kyyti on ilmainen.

Torstaina ja lauantaina ovat haastateltavina Suomen parhaat tutkijat ja asiantuntijat. Sää- ja ilmastotieteilijät kertovat muun muassa citykanien ja sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä ilmastonmuutoksen edetessä. Itä-Suomen yliopiston tutkija Miina Auttila saapuu kertomaan siitä, kestääkö saimaannorppa ilmastonmuutoksen. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri puolestaan valottaa, kuinka ilmastonmuutos otetaan huomioon kaupunkia suunniteltaessa.

Meteorologit Kerttu Kotakorpi ja Lea Saukkonen esiintyvät lauantaina 15.1. Kerttu Kotakorpi selittää ratikkayleisölle ilmanlaadun ja sään välisen yhteyden ja Lea Saukkonen kertoo tutkimustulosten perusteella sään ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen ja kovien tuulien yleistymisestä.

Lue lisää Ympäristökeskuksen sivuilta-->

Maa- ja biokaasusta sähköä verkkoon polttokennotekniikalla

Jotta suurten, kokoluokaltaan satojen kilowattien SOFC-laitteistojen rakentaminen on tulevaisuudessa järkevää, tarvitaan suuritehoisia kennostoja. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun teholtaan 10 kilowatin planaariteknologiaan perustuvaa SOFC-polttokennostoa kokeillaan todellisissa järjestelmäolosuhteissa.

SOFC-polttokennoteknologia on hyvin vähäpäästöinen energianlähde. SOFC-laitteistoa voidaan käyttää joustavasti monenlaisille polttoaineille - myös biokaasuille, joita on muuten vaikea hyödyntää. VTT:n järjestelmän polttoaineena on maakaasu.